Työnohjausta tarvitaan myös maataloudessa

Kun työnkuva ja sen muutos mietityttää, voi tukea pohdintoihin saada hankkeen tarjoaman maksuttoman työnohjauksen kautta. Joulukuun blogissa työnohjaaja Minna Laitinen muistuttaa, että työnohjaus on aina luottamuksellinen prosessi, jossa edetään asiakkaan ehdoilla.

Suomalainen maatalousyrittäjä on perinteisesti ollut sitkeä sissi ja sukupolvesta toiseen sopeuttanut tuotantonsa ajan haasteisiin. Maausko on viljelijöillä vahva, mutta silti saattaa tulla tunne, että mikään ei riitä. On tehty investointia miljoonilla, ylilaatua tuotteissa ja hyvinvointia eläimille, usein jopa tuottajien kustannuksella. Yleinen ilmapiiri ja poliittiset päätökset suosivat kasvissyöntiä, vastuullisuutta ja ilmastointitekoja. Maatalousyrittäjiltä vaaditaan yhä enemmän kaikkea muuta kuin perustuotantoa, vaikka samalla puhtaista laadukkaista tuotteista maksetaan aina vain vähemmän. On siis ihan ymmärrettävää, jos kustannuskriisin alla painivat yrittäjät alkavat miettiä elämänsä merkitystä ja työnteon mielekkyyttä.

Maatalousyrittäjillä ei ole mahdollisuutta lakkoilla, sillä kaikki tuotantoa pysäyttävä toiminta tuntuu omassa kukkarossa. Hanskojen naulaan laitto käy monella mielessä, mutta ääneen siitä ei puhuta. Tiloilla voi olla satoja vuosia vanha historia, jolloin sukupolvien ketjun katkaisijalle voi tulla häpeän tunne siitä, että hän on viimeinen – ja heikoin – lenkki. Voiko lenkin katkaisemisen välttää tai lenkkiä vahvistaa? Mitä vaihtoehtoja tilanpidon jatkamiselle on?

Maailma muuttuu eivätkä isoisämme joutuneet kohtaamaan tämän päivän vaativia haasteita. Joskus on hyvä olla itsekäs ja ajatella myös tulevia sukupolvia: ketjun katkaisemisen myötä yrittäjä voikin antaa itselleen, perheelleen ja tuleville sukupolville mahdollisuuden parempaan elämään.

Mitä työnohjaus on?

Tarjoamme Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeessa työnohjausta maatalousyrittäjille. Työnohjaus on ehdottoman luottamuksellista, tavoitteellista keskustelua omasta työstä ja työhön liittyvistä asioista koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa voi olla yksi henkilö tai ryhmä, esim. isäntä ja/tai emäntä, tai vaikka tilan työntekijät.

Työnohjaus ei anna ohjeita työntekoon eikä suunnittele työjärjestyksiä tai ratkaise yksin työhön liittyviä konkreettisia ongelmia. Työnohjaus antaa mahdollisuuden pohtia rauhassa näitäkin asioita oman tilan kohdalla ja useista eri näkökulmista, esim. yrittäjien tai tilan työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Työnohjauksessa maatiloilla keskustellaan kuitenkin usein mm. oman työn mielekkyydestä ja mahdollisuuksista, sekä tilan ja työnteon merkityksestä ja tulevaisuudesta. Yrittäjäpariskunnan ollessa kyseessä keskustelu sivuaa myös työn ja parisuhteen yhteensovittamista.

Konkreettisesti työnohjaus on prosessi, jossa on useita tapaamisia, ja työstä nousevista ajatuksista keskustellaan tapaamisissa noin kolmen viikon tai kuukauden välein. Parhaimmillaan työnohjauksen avulla saadaan jäsenneltyä omaa työnkuvaa, omia ajatuksia ja suunnitelmia työhön liittyen. Työnohjaus voidaan ajatella osana johdon ”valmennusta” tai se voi olla työn tai yrityksen muutostarpeeseen tai omaan työssä jaksamiseen liittyvää keskustelua.

Voiko maatalousyrittäjä muuttaa työuraansa?

Psykologian tohtori Anja Laurila on kirjoittanut koskettavan runon vaatimuksista, joita asetamme itsellemme. Nämä vaatimukset voivat olla jo lapsuudessa meihin rakentuneita, elämän polkumme määrittäjiä. Runon tarkoittama ”mitta” voi olla esim. sukutilan historian määrittämä tilan jatkajan mitta.

MITTA

Lähdin lapsuuskodista selässäni reppu
ja repussani mitta. Sillä mittasin itseäni. Ja aina oli tulos:
Ei riitä, ei riitä. Kauan uskoin mittaani. Sitten löysin uuden.
Se sanoi:
Riittää, riittää hyvinkin. Silloin tajusin, mittani oli virheellinen. Sen ainoa lukema oli:
ei riitä
Vein sen takaisin,
ja äitini hämmästyi:
Ei se virheellinen ole, se on perintömitta
ja kulkenut suvussa kauan.

– Anja Laurila –

Jokaisen on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämäänsä ja omaa työtänsä; olemmeko oman onnemme seppiä? Kuinka voin rakentaa omaa työtäni mielekkäämmäksi? Voinko hypätä oravan pyörästä ja alkaa elää omannäköistäni elämää? Voinko antaa itselleni luvan miettiä jotain muuta työtä? Uskallanko mitata itseäni uudella – armollisemmalla – mitalla?

Minna Laitinen

Kirjoittaja työskentelee Mikkelissä ProAgria Etelä-Savon asiantuntijana ja työnohjaajana. Entiseen elämään ennen työuran muutosta kuului maidontuotantoa ja maitotilan kehittämistä. Rakkaus lehmiin on säilynyt, vaikka päivittäiseen työnkuvaan ei lehmiä enää kuulukaan – tärkeintä on matka, ei päämäärä. Muutos mahdollistaa omannäköiseni matkan.