Yrittäjän tarina: Toisten yrittäjien kanssa keskustelu on tärkeä henkireikä

Kun Siikalatvan Rantsilan kylän emännät istuvat kahvittelemaan saman pöydän ääreen, puheenaiheet eivät lopu kesken. Emäntäryhmän kokoontumisessa saattaa vierähtää helposti neljä tai viisikin tuntia.

‒ Meillä on aina jokin etukäteen valittu teema, josta keskustelemme, vaihdamme ajatuksia ja annamme toisillemme vertaistukea, Mikkolan tilan emäntä ja yrittäjä Sari Mikkola sanoo.

Ryhmässä on puhuttu muun muassa puolison kanssa yrittämisestä ja sen haasteista. Myös yrittäjän omaa hyvinvointia ja siitä huolehtimista on käsitelty eri näkökulmista. Alussa tapaamisia oli kahden viikon välein ja sitten kerran kuukaudessa, kunnes korona laittoi toiminnan tauolle.

‒ Jokaisesta tapaamisesta jää jotain mieleen. Esimerkiksi itsensä kuunteleminen ja armollisuus itseä kohtaan on puhutellut minua, Sari sanoo.

Kaikki sai alkunsa hyvinvointipalveluyritystä pyörittävän Heidi Lumiahon ideasta. Hän ehdotti emäntäryhmän aloittamista ja houkutteli Sarin mukaan ryhmän vetäjäksi. Vähän myöhemmin Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen asiantuntijat liittyivät mukaan luotsaamaan keskusteluja.

Sanaton ymmärrys lohduttaa

Maatilojen emännät viettävät paljon aikaa kotona, sillä työkin tehdään kodin piirissä. Kollegoita ehtii nähdä harvemmin, koska työ itsessään on sitovaa ja työtunteja kertyy viikon aikana helposti paljon.

Vertaisryhmän tarkoitus on koota yhteen ihmisiä, joilla on samanlaisia elämänkokemuksia. Se auttaa samaistumaan toisen asemaan sekä vaihtamaan kokemuksia ja hyväksi havaittuja ideoita. Ryhmässä on mukana eri-ikäisiä naisia, jotka jakavat maatilayrittäjyyden lisäksi äitiyden ja vanhemmuuden kokemuksia.

‒ Hiljainen tieto, jaettu kokemus ja sanaton ymmärrys on kultaakin kalliimpaa. On lohduttavaa, kun joku tietyn elämänvaiheen läpikäynyt sanoo, että asiat helpottuvat ajan myötä, Sari sanoo.

Hankkeen asiantuntijat ovat tuoneet ryhmään muun muassa hyvinvointiin, jaksamiseen sekä parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvää osaamista.

‒ He ovat auttaneet katsomaan asioita hyvällä tavalla ulkopuolisin silmin. Me saman alan yrittäjät emme aina näe metsää puilta eli voivottelemme, emmekä näe ratkaisua. Ulkopuolinen voi auttaa huomaamaan, että samaa tilannetta voi lähestyä myös toisella tavalla.

Tilalla siirryttiin emolehmien pitoon ja luomuviljelyyn

Mikkolan tilalla on takanaan pari muutoksen vuotta. Lypsykarjanpito lopetettiin tilalla vuosi sitten ja siirryttiin emolehmien pitoon. Samalla tilalla siirryttiin myös luomuviljelyyn.

Navetta oli pieni ja vanha eli tilalla olisi pitänyt lähteä investoimaan uuteen. Sari ja hänen miehensä Juuso Mikkola haaveilivat yhden robotin navetasta, mutta rahoittaja asetti rahoituksen ehdoksi isommat kuviot. Robotteja olisi pitänyt olla kaksi heti alkuun ja lisäksi olisi tarvittu varaus kolmannelle.

‒ Velkavankeus ei houkuttanut, ja siksi päätimme tehdä jotain muuta. Kahden robotin navettaa ei enää pyöritetä pariskunnan voimin, vaan siihen tarvitaan ulkopuolista työvoimaa, Sari sanoo.

‒ Kärsin itse työuupumuksesta nelisen vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä ja arki oli aika hektistä lypsämisen kanssa. Pohdimme, että olisiko parempi lopettaa, ennen kuin olemme molemmat ihan kaput.

Emolehmien pito on ollut helpompaa verrattuna lypsykarjaan. Työtä on vähemmän. Samalla tosin tulotkin tippuivat eli Juuso käy nykyisin urakoimassa tilan ulkopuolella. Hän tekee esimerkiksi rehua ja peltotöitä kesällä sekä aurauksia talvella.

‒ Emolehmätuotanto on tuntunut turvalliselta. Emot ovat pitkäikäisiä työkavereita, ja vasikat voimme kasvattaa itse tai myydä puolen vuoden iässä kasvatukseen muualle.

Voimaa luonnosta ja eläimistä

Sari kokee olevansa Yrittäjä isolla y-kirjaimella. Siihen kuuluu vapaus päättää oman päivän kulusta ja järjestää arjen asiat niin, kuin itse näkee parhaaksi. Toisaalta eläinten hoito tarkoittaa, että lomat vaativat suunnittelua ja järjestelyä ja eläinten hyvinvointi on ykkösenä viikon ja vuorokauden ympäri.

‒ Tykkään lehmistä yli kaiken. Parasta on nähdä vasikan syntymä ja miten emo hoitaa vasikkaa hyvin. Vasikoiden kehittymisen seuraaminen antaa onnistumisen tunteita ja voimaa jatkaa. Ja kasvukaudella kun rehunteko onnistuu hyvin, se on kuin olisi lottovoiton saanut.

Yrittämisen raskas puoli liittyy lähinnä maatalouden valtakunnalliseen tilanteeseen, tuottajahintojen laskuun sekä meijereiden ja lihatalojen puolelta tuleviin paineisiin.

‒ Ei tunnu oikealta, että se, joka tekee eniten, saa vähiten tuotteiden loppuhinnasta. Alan arki on välillä aika raakaa peliä ja myös julkinen keskustelu on nykyisin kärkevää tuottajia kohtaan.

Tulevaisuudessa Sari haaveilee Green care -yrityksen perustamisesta oman maatilan yhteyteen, kunhan korona-aika ja kokoontumisrajoitukset helpottavat. Ensisijainen kohderyhmä olisi lapset ja nuoret, joille olisi tarkoitus tarjota tila- ja metsäpäiviä.

‒ Olen suunnitellut toiminnallista metsää ja elämyspuutarhaa. Eläimiin tutustuminen on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Ja tulevaisuudessa voisin vetää maajussien parisuhdeleirejä. Ideoita kyllä riittää, Sari nauraa.

Teksti: Hanna Moilanen
Kuvat: Sari Mikkolan arkistoista

Vertaistuki rohkaisee ja tuo oivalluksia

Vertaisryhmässä samoja asioita kokeneet ihmiset tapaavat toisensa kokemusten jakamisen, kuuntelun ja keskustelun merkeissä. Yrittäjien teemalliset tapaamiset mahdollistavat toisilta oppimisen ja keskinäisen tuen. Vertaistuen verkostot eivät välttämättä synny itsestään, vaan usein niiden käynnistämiseen tarvitaan ulkopuolista tukea.

Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hanke toi erilaisiin yrittäjien vertaisryhmiin yrittäjän hyvinvointiin, jaksamiseen, vuorovaikutukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvää osaamista. Tapaamiset sisälsivät myös ulkoilua ja rentoa yhdessäoloa.