Yrittäjän tarina: Työhyvinvointi nojaa työn hyvään arkeen

Yhteishengen rakentaminen ei ole aina niin helppoa pienessä yrityksessä, jonka työntekijät työskentelevät itsenäisesti kolmella eri paikkakunnalla. Pyhäjärveläisessä Arjen Avuxi -yrityksessä asia kuitenkin otetaan vakavasti.

‒ Jos työntekijät eivät voi hyvin, se heijastuu työhön hyvin äkkiä, yrittäjä Maarit Halonen sanoo.

Työhyvinvointi perustuu työn tekemisen hyvään arkeen. Esimerkiksi Maarit pyrkii suunnittelemaan työvuorot niin, että ne osuvat työntekijöiden toiveisiin ja elämäntilanteeseen. Kun yksi työntekijä toivoi aikaisia aamuvuoroja, Maarit lähti aktiivisesti etsimään yrityssiivouksia, joita voi tehdä jo varhain aamulla.

‒ Kuukausitapaamisilla ja työhyvinvointipäivillä on oma paikkansa, mutta ne eivät korvaa arkista johtamista. Työhyvinvointi lähtee jokaisesta päivästä eikä kerran vuodessa järjestävistä juhlallisuuksista, joissa ollaan päissään kuin ankat ja voidaan niin hyvin.

Työyhteisö ei ole paikka, jossa ratkotaan kaikki elämän ongelmat, mutta ilmapiirin tulisi silti olla turvallinen ja jokaisen tulisi voida olla oma itsensä myös töissä.

‒ Kannustan puhumaan positiivisesti työkavereista ja ottamaan asiat puheeksi, jos tulee jokin huoli tai murhe töihin liittyen. Pienistä asioista tulee usein suuria, jos niitä jää hautomaan.

Apua arkeen vanhuksille ja lapsiperheille

Maarit Halosesta tuli yrittäjä puolivahingossa vuonna 2006. Hän lähti mukaan verkostomarkkinointiin, jonka tueksi piti perustaa oma toiminimi. Jossain kohtaa Maarit oivalsi, että hän voi tehdä muutakin oman yrityksensä piikkiin.

‒ Olin päiväkodissa päivätyössä ja hoksasin, että voisin iltaisin käydä auttamassa kodeissa eli olla lasten kanssa tai auttaa kotiaskareissa, Maarit muistelee.

Pian Maarit huomasi, että kysyntää oli erityisesti siivoukselle ja hän alkoi tarjota sitä päivätyönsä ohessa. Arjen Avuxi Oy perustettiin vuonna 2012 ja Maarit alkoi pohtia laajentumista.

Nykyisin Arjen Avuxi tuottaa siivouspalveluja Pyhäjärvellä, Kiuruvedellä ja Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon rajamailla. Pyhäjärvelle on lisäksi avattu pesula, jonka tiloissa on tarjolla myös korjausompelupalveluja. Yritys työllistää Maaritin lisäksi 2 kokopäivästä työntekijää ja useampia osa-aikaista tai satunnaista työtä tekeviä keikkalaisia.

Välillä työskennellään työparina

Maarit suunnittelee tarkoituksella päiviä, jolloin työntekijät kulkevat yhdessä. Yhdessä tehden ja jutellen työntekijät tutustuvat toisiinsa ja yhteishenki vahvistuu. Samalla useampi tekijä oppii eri asiakkaiden tilat, tavat ja sovitut palvelut. Siitä on hyötyä silloin, kun tuurataan toisten sairaus- tai vuosilomia.

Työyhteisöllä on myös oma WhatsApp-ryhmä, jossa viestejä voidaan vaihtaa päivän mittaan. Yhdessä on sovittu, että viestejä ei laiteta enää klo 17 jälkeen.

Entä yrittäjän oma hyvinvointi? Maarit kokee, että yrittäjyyden parhain puoli hänen kohdallaan on sen joustavuus. Yrittäjänä hän voi yhdistää kotiäitinä olon 4- ja 2-vuotiaille lapsilleen sekä tehdä samalla töitä ja kehittyä ammattilaisena.

‒ Missään muussa työssä ei olisi tällaista joustavuutta. Pesulalla pystyn olemaan läsnä pojille ja asiakkaille samanaikaisesti. Pojilla on siellä oma leikkipiste, jossa he mielellään leikkivät ja touhuilevat. He myös auttavat ja kantavat pyykkiä koneesta toiseen. Välillä tuntuu, että se on meidän toinen koti.

Valmennus syvensi keskinäistä luottamusta

Korona-aika on ollut kotipalveluyrittäjälle haastavaa aikaa. Työntekijöiden on pitänyt jäädä kotiin lasten kanssa tavallista matalammalla kynnyksellä.

‒ Isossa yrityksessä ei yhden henkilön puuttuminen samalla tavalla näy. Meillä yhden työntekijän osa-aikaisenkin panoksen puuttuminen jättää ison loven. Jokaiselle minuutille ja työntekijälle on tarve, Maarit sanoo.

Haastavan tilanteen keskelläkin löytyi kuitenkin aikaa osallistua Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen yrityskohtaiseen työyhteisövalmennukseen. Lyhyet valmennukset on räätälöity jokaisen yrityksen omien toiveiden pohjalta. Arjen Avuxi -yrityksessä pohdittiin mm. yhteishenkeä ja opeteltiin ottamaan puheeksi mieltä painavia asioita.

‒ Hankkeen valmentajat saivat luotua niin hyvän ja turvallisen fiiliksen tapaamisiin, että yksi kaikkein hiljaisimmista työntekijöistä uskalsi avata keskustelun hankalaksi kokemastaan asiasta. Puhuimme siitä yhdessä ja sovimme, miten toimimme jatkossa yhdessä eri tavalla, Maarit kertoo.

‒ Koen, että työyhteisövalmennus syvensi meillä avoimuuden kulttuuria ja luottamusta siihen, että pystymme yhdessä ratkaisemaan ongelmia.

Aito keskustelu luo pohjaa ratkaisuille

Pienyrityksissä työntekijöillä ja yrittäjällä itsellään on usein vain vähän aikaa keskinäiseen vuorovaikutukseen. Erilaiset työvuorot tai työalueet tarkoittavat, ettei työkavereita välttämättä nähdä niin paljon ja yhteisiin palavereihin voi olla vaikeaa varata aikaa.

Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen tarjoamat työhyvinvointivalmennukset ovat mahdollistaneet pysähtymisen yhteisten asioiden äärelle. Toiveet käsiteltäviin asioihin ovat nousseet valmennuksiin osallistuneilta yrityksiltä.

Lähitapaamisissa on panostettu luottamukselliseen ilmapiiriin ja aitoon keskusteluun, jonka myötä osallistujat ovat uskaltautuneet nostamaan myös vaikeiksi kokemiaan asioita esiin. Keskustelun kautta niihin on päästy etsimään ja löydetty yhdessä ratkaisuja.

Teksti Hanna Moilanen
Kuvat Riikka Kinnunen/Riekko Koo Visuals & Anna Alila