Mitä yhteistä on Diakilla ja maatalousyrittäjillä?
Lokakuun blogissa Diakin kehityspäällikkö Ilse Vogt tarkastelee maatalousyrittäjyyden ja Diakin yhteyttä Diakin strategian pohjalta. Hän nostaa esiin inhimillisen kohtaamisen merkityksen hankkeessa ja paljastaa, missä omenapiirakka maistuu parhaimmalta.
Maatalousyrittäjät ja Diak – strategiaan pohjautuva yhteistyö
Mitä yhteistä on Diakilla, sosiaali- ja terveysalan, kirkonalan ja tulkkausalan korkeakoululla, ja maatalousyrittäjillä? Ensikuulemalta yhteys vaikuttaa kaukaiselta, mutta tarkemmin ajateltuna yhteys on ilmiselvä. Lähdimme rohkeasti kirkastamaan tätä yhteyttä muutamia vuosia sitten, kun haimme onnistuneesti hankerahoitusta maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ja sittemmin, kun aloitimme hankehallinnoijana tässä Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeessa.
Kaikki toimintamme perustuu arvoihimme ja strategiaamme ja uskon, että niitä tarkastelemalla ymmärrys yhteydestämme maatalousyrittäjiin vahvistuu. Diakin olemassaolon tarkoitus kiteytyy lauseeseen ”vasta kun maailma on kaikille hyvä, Diakia ei enää tarvita”. Diakin olemassaolon tarkoituksessa maailma käsittää sekä fyysisen ympäristömme että sosiaalisen elinpiirin, joita rakennamme ja kehitämme yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Hanketoimintamme maatalousyrittäjien kanssa toteuttaa olemassaolomme tarkoitusta: vahvistamme hyvää maatalousyrittäjyyttä toimien yhdessä yrittäjien ja kumppaneidemme kanssa. Valtakunnallisena toimijana Diakin toiminnan yhtenä lähtökohtana on moninaisten alueellisten tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen.
Diakin arvojen mukaisesti olemme rohkeasti rakentavia, haastamme yhteiskuntaa ja itseämme ja uimme tarvittaessa myös vastavirtaan. Olemme hyvän maailman puolustajia, ja kaikki tekemisemme tähtää entistä inhimillisempään ja kestävämpään maailmaan. Meille jokainen ihminen on lähimmäinen, ja kohtaamme reilusti ja avoimesti kaikki ihmiset ja tilanteet.
Inhimilliset kohtaamiset arjessa
Maatalousyrittäjien tunnustetut ja tunnistetut muutoshaasteet ovat globaaleja, eurooppalaisia, valtakunnallisia ja paikallisia. Näitä haasteita voimme helposti luetella, ja niiden ratkaisuista voimme olla monta mieltä, riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti tunnemme maatalousyrittäjyyttä. Ulkopuolelta on tunnetusti helppo neuvoa ja tietää, kenen pitäisi tehdä ja mitä.
Tässä hankkeessa näkökulma muutoshaasteisiin perustuu maatalousyrittäjyyden arkeen ja sen erityisenä vahvuutena on äänen antaminen itse maatalousyrittäjille. Hankkeessa toteutettaville tilakäynneille ei mennä tietäjinä valmiiden ratkaisujen ja ohjeiden kanssa, vaan siellä pysähdytään, kohdataan ja kuunnellaan. Kun yrittäjien kokemat haasteet kohdataan arjen tasolla, ymmärretään myös se, että kokemus erilaisista tilanteista ja haasteista on yksilöllinen. Tämän vuoksi myös tuen muodot ja toimintatavat vaihtelevat ja ne suunnitellaan yhdessä yrittäjien kanssa.
Hankkeen esittelytekstissä sanotaankin hyvin diakilaisesti, että maatalousyrittäjien ei tarvitse ”mahtua valmiiseen muottiin”. Diakilla ei ole muotteja, vaan kykyä ja halua kohdata ihminen. Nämä inhimilliset kohtaamiset ja yhdessä suunnitellut tuen toimintatavat konkretisoivat Diakin strategisia vahvuuksia eettisenä toimijana, joka sitoutuu inhimilliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen, joka tarjoaa työkaluja mielekkään elämän ja laadukkaan työn rakentamiseen sekä tukee yhteiskunnallista integraatiota.
Diak edustaa tässä hankkeessa hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisen osaamista. Näihin hyvinvoinnin teemoihin on vahvasti herätty kaikilla aloilla, ja ne ovat entistä vahvemmin esillä myös Diakin koulutuksissa ja hanketoiminnassa. Kumppanit ovat tärkeitä Diakille, erityisen merkityksellistä tässä hankkeessa on osaamisemme yhdistäminen kumppanimme, ProAgria Etelä-Savon, laajaan ja luotettavaan maatalousosaamiseen ja maatalousyrittäjien arjen tuntemukseen. ProAgrian kanssa toimiminen on varmasti vahvistanut alueellisten toimijoiden luottamusta Diakiin osaavana hanketoimijana.
Hankkeessa on koottu ja luotu laadukkaita hyvinvointia edistäviä toimintatapoja, jotka toivottavasti tulevat juurtumaan tueksi maatalousyrittäjien arkeen.
Maalaistalon tupa, syksy ja omenapiirakka
Oma arvostava ja lämmin suhteeni maatalousyrittäjyyteen on syntynyt ja kehittynyt jo lapsena maatalojen tytärten kanssa solmittujen ystävyyksien kautta. Olen pohtinut ystävieni kanssa vuosikymmenten saatossa maanviljelyn merkitystä ja juuria, vanhojen ja nuorten emäntien vuorovaikutusta, sukupolvenvaihdoksia, karjasta luopumista, metsän hoitoa, pois- ja paluumuuttoa, luonnonsuojelua, luomuviljelyä ja kaikkea pientä ja suurta. Asiantuntija en siis ole, mutta ymmärtävä rinnalla kulkija kyllä.
Tällaisena syksyisenä päivänä on myös pakko kertoa, että joka ikinen syksy minun on päästävä maalaistalon pihapiiriin tuijottamaan tähtitaivasta ja sen turvalliseen tupaan syömään emännän tai isännän oman pihan omenoista leipomaa omenapiirakkaa. Missään se ei maistu paremmalta. Jokohan ensi viikonloppuna pääsisin?
Ilse Vogt
Kirjoittaja työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulun Innovaatiotoiminnan tulosalueella kehityspäällikkönä vastuualueenaan työelämäpalvelut ja työelämää kehittävä hanketoiminta.