Maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemassa muutostilanteissa Etelä-Savossa
Helmikuun blogissa ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen luo katsauksen hyvinvointiteemoja sisältäneisiin hankkeisiin parinkymmenen viime vuoden ajalta. Hän tuo esille myös hanketoiminnan kautta syntyneitä hyviä käytänteitä ja pohtii orgaanisaatiorajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön merkitystä.
Meillä oli pieni palaveri kevättalvella 2001, jossa oli mukana kolme viljelijää, kaikki taisivat olla isojen maitotilojen isäntiä. Puhuttiin jaksamisesta tai oikeastaan sen puutteesta. Miehet olivat kovin huolissaan suuresta työmäärästä, taloushuolista ja eniten varmaan sekä omasta että läheisten jaksamisesta. Palaveri oli yksi alkusysäys maatilayrittäjille suunnattujen hyvinvointihankkeiden syntymisestä Etelä-Savoon. Myös silloinen Etelä-Savon TE-keskus oli aktiivinen hyvinvointihankkeiden edistäjä ja rahoittaja.
Hyvinvoinnin hankkeita ProAgria Etelä-Savon toiminnassa
Ensimmäinen hanke oli Hyvinvoiva Maaseutuyrittäjä esiselvityshanke (HYVA), jonka tavoitteena oli selvittää maatilayrittäjien työssä jaksamista ja tarvittavia toimenpiteitä sen tukemiseksi Etelä-Savon alueella. Hanke koostui kirjallisuusselvityksestä, sidosryhmäanalyysistä, kyselystä alueen maatalousyrittäjien työterveyshoitajille ja kirjekyselystä maaseutuyrittäjille. Esiselvityshankkeen kyselyiden tuloksista kävi ilmi, että viljelijät olivat huolissaan kasvavasta työtaakasta ja siitä selviytymisestä. Lisääntyvä työtaakka oli erityisesti nuorten karjatilallisten ongelma. Sidosryhmien, mm. työterveyshuollon haasteena oli, ettei heillä ollut varsinaista menettelytapaa jaksamishaasteiden kanssa kamppailevan maatalousyrittäjän kohtaamiseen. Jaksamisongelmat näkyivät tiloilla sekä tuotannollisina että työn hallintaan liittyvinä haasteina.
Selvityksen perusteella sai alkunsa Hätäkös tässä – hyvinvoiva maaseutuyrittäjä (2004–2008), joka oli varsin laaja hanke kohderyhmän hyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeen toimintamuotoja olivat pienryhmätoiminta ja työnohjauksen pilotointi maatalousyrittäjille sekä työterveyshuollon tukeminen. Keskeinen tavoite oli myös kehittää Voimavarariihi– palvelu maaseutuyrittäjien muutostilanteiden tukemiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Voimavarariihi – palvelua kehitettiin ja jalkautettiin koko valtakuntaan Melan työturvallisuusapurahan turvin vuosina 2007–2008.
Ensimmäinen ESR-rahoitteinen hyvinvointihanke oli Voimansiirto (2008–2010). Hankkeessa toteutettiin muutosvalmennusta, vietiin eteenpäin maatalousyrittäjien työnohjausta ja sparrattiin muutostilanteissa olevia yrittäjiä. Hanke oli varsin laaja ja suosittu yrittäjien keskuudessa. Hyvinvoinnin, jaksamisen ja muutoksen teemoja on sisällytetty menneinä vuosina myös omistajanvaihdoshankkeisiin, kuten esim. HYMY, Startti, Uutta Virtaa.
Hankekumppaneina ja sidosryhmäverkostoina edellä mainituissa hankkeissa ovat olleet mm. työterveyshuolto, meijeriosuuskunnat, pankit, lihatalot, MTK ja Te-toimisto. Yhteistyötä on tehty myös muiden ProAgrioiden kanssa, erityisesti Itä-Suomen alueella.
ProAgria on myös tehnyt tiivistä yhteistyötä Melan Välitä Viljelijästä-projektin kanssa aina sen alkamisesta v 2017 lähtien.
Hanketoiminta tuottaa hyviä käytänteitä
Hankkeiden toiminnan myötä kohderyhmän hyvinvointia on parannettu ja ongelmia on pystytty ennaltaehkäisemään. Hankkeiden toimintamalleista esim. Voimavarariihi-palvelu on levinnyt alueellisesta toiminnasta valtakunnalliseksi.
Hankkeissa toimimisen kautta myös eri osaamisalojen substanssiasiantuntijoiden kyky sekä havaita että tunnistaa asiakkaan jaksamiseen liittyviä haasteita on lisääntynyt, kuten myös taito ohjata asiakkaita heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden puheille. Investointi- ja omistajanvaihdostilanteissa on opittu ottamaan työhyvinvointiin liittyvät asiat entistä paremmin puheeksi asiakkaan kanssa. Edellä mainittua Voimavarariihi-palvelua on voitu myös käyttää soveltuvin osin erilaisissa neuvontatilanteissa.
Uutta yhteistyötä yrittäjän hyväksi
Maatalousyrittäjän työura muutoksessa (2020–2022) -hanke sai alkunsa Diakonia-ammattikorkeakoulun aloitteesta. Hankkeessa on paljon samoja elementtejä kuin aiemmin mainituissa ja toteutetuissa hankkeissa, esim. työnohjaus, Voimavarariihi sekä moniammatillinen yhteistyö. Kuitenkin aika on muuttunut ja toimintamalleja on kehitetty ja jalostettu vastamaan tätä aikaa ja asiakkaiden tämänhetkisiä tarpeita.
Toimintatavat ovat siis kehittyneet. Esimerkkinä voisi mainita, että tässä hankkeessa kaksi organisaatiota aidosti tekee yhteistyötä; moniammatillinen tiimi toimii yli organisaatiorajojen. Pääsääntöisesti muutostilanteessa oleva asiakas kohdataan ensimmäistä kertaa Diakin ja ProAgrian asiantuntijoiden yhteiskäyntinä. Käynnin aikana sovitaan jatkoaskelmista.
Toisaalta voi kai sanoa, että mikään ei ole muuttunut, sillä samoille asioille on edelleen tarvetta kuin parikymmentä vuotta sitten. Uudet sukupolvet ja olemassa olevat yrittäjätkin vanhenevat ja tulevat muutostilanteiden äärelle. Jokaiselle muutostilanne on ainutkertainen ja monesti myös haastavakin asia, johon tarvitaan tukea.
Tässä vaiheessa voi arvioida, että ProAgrian ja Diakin yhteistyö on ollut enemmän kuin osiensa summa – yhdessä on pystytty tuottamaan asiakkaille lisäarvoa enemmän kuin kukin toimija yksin. Hankkeessa on yhdistetty ProAgrian vahva maatalousyrittämisen osaaminen sekä asiakkaiden toimintaympäristön tunteminen ja Diakin hyvinvoinnin, mielentaitojen ja työssäjaksamisen osaaminen.
Pekka Häkkinen
Pekka Häkkinen toimii ProAgria Etelä-Savossa palvelu- ja kehityspäällikkönä.